Kiinteistöliiton Markku Rantama kertoo miten taloyhtiön ilmastonmuutos tehdään
Kaksivuotisen Kerrostalon ilmastonmuutos -projektin tavoitteena oli parantaa kerrostalon sisäilmaa, lisätä energiatehokkuutta sekä parantaa samalla taloyhtiön ilmapiiriä. Kesäkuussa päättyneessä projektissa tehtiin tietokartoituksia korjausrakentamisesta, kuten esimerkiksi ulkovaipan korjauksista ja talotekniikasta, ikkunoista ja märkätiloista. Näistä kaikista julkaistiin raportit, samoin kuin taloyhtiön korjaushankkeen toteuttamisen tueksi raportti Taitava tilaaja - pätevä palveluntuottaja sekä ohje taloyhtiön korjaushankkeiden viestintään.
Esimerkkikohteina toimivat yhteensä kuusi taloyhtiötä Lahden Keijupuistosta, Helsingin Maunulasta ja Espoon Matinkylästä. Taloyhtiöiden korjaustarpeet analysoitiin ja niille tehtiin ohjeelliset korjaussuunnitelmat yhteistyössä asukkaiden kanssa. Näistä kaikista on julkaistu omat raporttinsa.
Koordinaattori Markku Rantama, mitkä ovat KIMU-projektin keskeiset tulokset?
Tavoitteenamme oli saada aikaan loogisia toimintamalleja ja työkaluja korjausprosessien kokonaisvaltaiseen hallintaan taloyhtiöille, taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille. Tarkastelimme teknisten seikkojen lisäksi toimintaprosesseja: miten toimitaan eri osapuolten kuten työntekijöiden sekä asukkaiden kanssa.
Projekti rakennettiin pyhän kolminaisuuden pohjalle: globaali ilmastonmuutos, asuntojen sisäilman laatu sekä taloyhtiöiden henkinen ilmasto. Keskeisenä havaintona oli, että todellinen korjaustarve on ainoa tilanne, jossa energia-asiat voidaan ja tulee hoitaa kuntoon, koska ainakaan asunto-osakeyhtiöissä ei päätöksiä energiatehokkuuden parantamiseksi muutoin synny. Remontit kannattaa tehdä resurssejakin ajatellen järkevästi ja suunnitelmallisesti, eikä esimerkiksi vain määräyksiä ajatellen.
Tutkitte myös ilmanvaihtojärjestelmien energiatehokkuutta. Onko tämän pohjalta tarjolla uutta käyttökelpoista tietoa taloyhtiöiden ilmanvaihtoremonttia koskevaa päätöksentekoa varten?
Kaikkiin esimerkkikohteisiin tehtiin laskelmat myös ilmanvaihtojärjestelmän uudistamisesta, joten tukevaa tietoa erilaisista ratkaisuista on tarjolla. Yhteenvetona voidaan todeta, että energiakorjaukset kannattaa yhdistää välttämättömiin julkisivu- ja putkistoremontteihin, ja näiden yhteydessä pitäisi ainakin selvittää, voidaanko samaan yhteyteen tai myöhempään ajankohtaan sisällyttää myös ilmanvaihtoremontti. Kaikkiin tapauksiin löytyvät kyllä keinot, sen esimerkkikohteet osoittavat. Vaihtoehtoja on tarjolla.
Tämän niin sanotun KIMULI-osion jatkoprojektissa tullaan tarkemmin tarkastelemaan asuntokohtaista ilmanvaihtojärjestelmää, joka on varustettu seinäpuhalluksella. Tämähän on ratkaisu, jonka määräystenmukaisuudesta on erilaisia tulkintoja eri kuntien rakennusvalvontaviranomaisilla. Tavoitteena on saada jatkossa aikaan ohjeistus hyväksyttävistä ratkaisuista seinäpuhallusta käytettäessä.
Onko taloyhtiöissä mielestäsi tiedostettu hyvän sisäilman laadun merkitys esimerkiksi asukkaiden terveydelle?
Ihmiset kyllä arvostavat hyvää sisäilmaa, mutta kun ryhdytään puhumaan rahasta, kynnys nousee korkealle. Koneelliseen ilmanvaihtoon liittyy usein suuria epäilyksiä, ja sitä pidetään usein synonyymina epäonnistumiselle - kuin se olisi kaiken pahan alku ja juuri. Toisaalta lähes kaikki uudet pientalot toteutetaan tällä hetkellä tulo-poisto-ilmanvaihtojärjestelmällä. Epäilenkin, ettei kovin moni pientaloasukas olisi valmis palaamaan koneelliseen poistoilmanvaihtojärjestelmään.
Projektimme ei ole yhden asian liike. Kaikissa esimerkkikohteissa ilmanvaihto oli kuitenkin jossain määrin rempallaan eli toimi huonosti tai se ei toiminut ollenkaan.
Onko mielestäsi tarjolla riittävästi tietoa kuhunkin korjaustilanteeseen kannattavista energiatehokkuustoimenpiteistä?
Tarjolla ei ole riittävän helposti omaksuttavaa tietoa. Tietoa saadaan kuitenkin koko ajan lisää, esimerkiksi Kiinteistöliiton juuri valmistunut Taloyhtiön energiakirja parantaa omalta osaltaan tilannetta.
Taloyhtiöt tarvitsevat hyvin käytännönlähtöistä tietoa käytännön korjaustilanteisiin: jos meillä on tällainen rakenne ja korjaus tekeillä, mitä vaihtoehtoja on tarjolla? Toisaalta taloyhtiössä tarvitaan lähes joka remontissa ulkopuolista asiantuntijaosaamista energiakorjaustarpeen arviointiin ja korjausten suunnitteluun.
Onko osaamista ja palveluja riittävästi tarjolla?
Ei riittävästi ajatellen tulevaa korjaustarvetta - osaavista ihmisistä tulee olemaan pulaa. Koulutusta tarvitaan lisää.
Millaisia ohjeita ja evästyksiä antaisit taloyhtiöiden hallituksille tai isännöitsijöille oman kiinteistönsä energiatehokkuuden parantamiseksi ja energiankulutuksen vähentämiseksi?
Talon energiatehokkuutta tulee tarkastella pitkällä aikajänteellä ja pohtia, miten energiatehokkuuden parantamistoimenpiteet ajoitetaan. Rahoitusta tulisi tarkastella samassa yhteydessä.
On tärkeää muistaa niin kutsuttu "arjen energiatehokkuuden" näkökulma eli tehdä kaikki pienemmät toimenpiteet energiankulutuksen vähentämiseksi, kuten esimerkiksi lämmitysjärjestelmän säädöt, kulutusmittaus jne. Tällä hetkellä tähänkään ei ole riittävästi orientoiduttu.
Nopeasti tehtävillä, pienillä ja kevyillä korjauksilla kuten perusasetuksia ja -säätöjä sekä käyttötapoja muuttamalla energiankulutuksessa voidaan säästää helposti ja edullisesti jopa 10-15 prosenttia.
Olet tehnyt pitkän päivätyön kiinteistöihin liittyvän kehittämistoiminnan parissa. Minkälaisena näet suomalaisen kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuuden?
Tilanne on mielestäni verrattain hyvä, koska maassamme on hyvä yhteistyön kulttuuri. Jatkossa yhteistyötä on edelleen vahvistettava ja hyödynnettävä tarjolla olevia työkaluja.
Suurimpana tulevaisuuden haasteena näen edessä olevan korjausbuumin hallinnan. Tähän yhteyteen on luontevaa kytkeä myös energiatehokkuustavoitteiden toteuttaminen.
Toisaalta tulee muistaa, että talot eivät ole olemassa energiansäästöä varten. Ensin tulee huolehtia rakennuksen päätarkoituksen eli käytettävyyden toteuttamisesta, ja sisällyttää sitten niihin raameihin myös energiansäästön tavoitteet.
Fakta: Mikä KIMU?
- Käynnissä vuosina 2009-2011.
- Tavoitteena löytää keinoja kerrostalon sisäilman ja energiatehokkuuden parantamiseen sekä tarjota tietoa ja käytännön työkaluja taloyhtiöille selvitysten ja työpajojen avulla.
- Tuloksena seitsemän tutkimusraporttia ja tietopakettia mm. märkätilojen korjaukseen ja korjaushankkeiden tilaamiseen.
- Projektin toteuttajina Suomen Kiinteistöliitto, Aalto-yliopisto ja VTT.
- Osa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) vetämää lähiöohjelmaa.
Lue lisää tuloksista osoitteessa http://www.teeparannus.fi/parhaatkaytannot/tutkimusjakehitys/kimu/
Lue lisää lähiöohjelmasta osoitteessa www.ara.fi/elavalahio
Katso myös
Energiatehokkuus
Sisäilmaongelmat
